Säärasismia
”Miksi puhutaan hirmumyrskyistä, mutta ei hirmutyynestä? Miksi maassamme voi vallita ankara pakkanen, mutta ei koskaan ankara lauhuus”, kysyy Jukka Ukkola pakinassaan.
Kun vappuna oli kylmää ja sateistakin, törmättiin taas säärasismiin. Se tarkoittaa sitä, että monen mielestä kylmyys ja sade ovat jotenkin huonompia säitä kuin auringonpaiste ja helle. Sitä sitten päivitellään kahvipöydissä, ja jopa ammattimeteorologit sortuvat puhumaan ”ikävistä ilmoista” ja ”surkeista keleistä”. Mediassa ollaan vielä härskimpiä, parin asteen poikkeama keskiarvoista tai hienoinen tuulenleyhähdys on lööppikamaa: Takatalvi! Lumi-inferno!! Hyytävä hönkäys Siperiasta!!!
Myös normaalissa kielenkäytössä säätiloihin suhtaudutaan eriarvoisesti. Miksi puhutaan hirmumyrskyistä, mutta ei hirmutyynestä? Miksi maassamme voi vallita ankara pakkanen, mutta ei koskaan ankara lauhuus? Miksi jo Seitsemän veljeksen Aapo haikaili: ”Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on kuin pilvinen päivä”? Tosin Aapon suorasta sitaatista ei ihan yksiselitteisesti selviä, pitikö hän pilvistä päivää hyvänä vai pahana, mutta asiayhteydestä paljastuu, että Aapo oli säärasisti ja ehkä myös sovinisti.
Säätyyppien epätasa-arvo on siis syvälle juurtunut kieleemme ja kansaamme. Harva tulee edes miettineeksi, millaisia toiseuden tunteita ja mielenterveysriskejä joutuvat potemaan ne, jotka tykkäävät loskasta ja räntäsateesta. Tai miltä loskasta ja räntäsateesta itsestään tuntuu, kun niitä kaikkialla inhotaan – puhumattakaan muista säävähemmistöistä, kuten sadekuuroista ja lumisokeista. Ja luulevatko pouta ja helle olevansa jotenkin parempia kuin muut säät? Nouseeko suosio niille päähän – ja onko säällä päätä ylipäätään?
Sääasenteet heijastuvat myös ihmisten käyttäytymiseen ja kansantalouteen. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista on saatu haluamaan mieluummin lämmintä auringonpaistetta kuin kylmää sadetta. Siksi säntäilemme lomillamme niin sanotusti etelän aurinkoon, vaikka Espanjat ja Italiat ovat tosiasiassa kesällä kauempana Auringosta (152,1 milj. km) kuin Suomi tammikuussa (147,1 milj. km).
