Kapitalismia kaikille

Profiilikuva
Ukkola
Teksti
Jukka Ukkola
jukka.ukkola@hotmail.com

Kansankapitalismi on siitä jännä järjestelmä, että sitä voi harrastaa kokonainen kansa, tosin yleensä edustajiensa välityksellä. Meillä on jopa aiheeseen keskittynyt ministeri, jota sanotaan omistajaohjausministeriksi. Hänen tehtävänsä on suunnilleen sama kuin anopilla auton takapenkillä: häiritä kuskia ja kolarin sattuessa mäkättää.

Vaikka edunvalvonta on näinkin hyvin järjestetty, ei liene pahitteeksi, vaikka alan salaisuuksia avataan laajemminkin, koska on mahdollista, että kansalaiset pääsevät osallistumaan kapitalismiin myös itse, omin käsin ja kukkaroin.

Perustavoite on liikevoitto, jonka helppoa hankintaa kuvaa tosipohjainen esimerkkitapaus. Taannoin muuan­ kansa osti kimpaleen riskialtista mutta kokenutta kaasuyhtiötä seitsemällä miljardilla eurolla. Muutaman vuoden kuluttua kaasu loppui, joten yhtiö myytiin puolella miljardilla eurolla. Puoli miljardia jaettuna seitsemällä miljardilla on noin 0,07, eli liikevoittoa kertyi komeasti seitsemän prosenttia. Se on varsin hyvä tulos nykyisinä matalan koron aikoina. Tulos vain parani, kun tilinpidon ikkunan puolelle lisättiin yhtiöön sijoitettu kahdeksan miljardin euron lisärahoituspaketti. Se nosti liikevoiton suorakulmaa suuremmaksi, joten ei ihme, että myyjät hykertelivät parasta mahdollista tulosta.

Tuossa esimerkissä kaupankäynnin kohteena oli kaasu, mutta dynaamista bisnestä voi tehdä myös pelkällä ilmalla – kaasuahan sekin on. Myös tässä klusterissa Suomen kansa on kunnostautunut, kun valtionyhtiö Sonera osti parikymmentä vuotta sitten Saksasta vähän käytettyä ilmaa 4,3 miljardilla eurolla. Hätäisimmät moittivat kauppaa, mutta se on osoittautunut sijoitukseksi tulevaisuuteen: nyt Suomessa ilmoja piisaa ja ilmastotavoitteet ovat Euroopan kunnianhimoisimpia.