Mullin mallin
Kun kaikki kuntavaalien siirron aiheuttamat mullistukset lasketaan yhteen, päädytään entisenlaiseen tulokseen, mutta eri syistä, kirjoittaa Jukka Ukkola.
Kuntavaalien siirtäminen huhtikuusta kesäkuulle perustui koronapandemian laskuharjoitukseen eli mallinnukseen, mutta joka tapauksessa se mullintaa poliittisia voimasuhteita monin tavoin. Kauhuskenaarion mukaan erityisesti ikäihmisten äänestysaktiivisuus nousee, koska riskiryhmät tohtivat kesäkuussa köpötellä rokotettuina uurnille paremmin kuin huhtikuussa.
Tämä merkitsee voittoa demareille ja keskustalle, joiden kannattajien keski-ikä on korkein, 60 vuoden tienoilla. Selvin häviäjä on nuorisopuolue vihreät, joka tosin hyötyy siitä, että luonto on kesäkuussa vihreämpää kuin huhtikuussa.
Keskustan ikäetu katoaa sen vuoksi, että kesäkuu on kiivasta perunanpanoaikaa. Vaalitappiota tulee, kun kepulaiset keskittyvät peltotöihin äänestämisen asemesta. Tämän kohtalon voi estää vain se, että vaalipäivänä sataa rankasti.
Myös demarien ikähyöty hupenee, koska se menettää piilomainosedun, kun vaaleja ei pidetäkään 18. huhtikuuta. Silloin nimittäin on Valdemarin nimipäivä, joka sisältää suoran kehotuksen varsinkin ruotsinkielisille äänestäjille: Val demar! Kesäkuinen Railin päivä tuskin tuo kenellekään mieleen yhtään mitään poliittista, eihän esimerkiksi nykyisessä eduskunnassa ole yhtään Railia. Kokoomukselle vaalien siirrosta on se ilo, että puolueelle jää aikaa kokeilla vielä noin puoli tusinaa lisäehdokasta Helsingin pormestariksi, mutta toisaalta tässä piilee pari vaaraa: kaikissa kunnissa ei äänestetä Helsingin pormestarista ja ehdokkaiden määrän lisäys saattaa laskea laatua.
