Pahinta realismia on se, jonka mukaan vaihtoehtoja ei ole – Silloin kenenkään ei kannata tehdä mitään

KOLUMNI: Tilannekuvan realismia olisi tarvittu esimerkiksi Turkin suhteen – moni EU-maa sivuutti tosiasiat, kirjoittaa Timo Miettinen.

Profiilikuva
Euroopan unioni
Teksti
Timo Miettinen
Suomen Kuvalehti

Viime eduskuntavaalien alla törmäsin paikallislehdessä vaalimainokseen, jossa ehdokkaan nimen paikalla luki ytimekkäästi: Realisti. Mainittakoon, ettei kyse ollut suomirap-artistista vaan entisestä pääministeristä.

Realistiksi tunnustautumisessa on jotain erityisen suomalaista. Realismi resonoi niin paasikiveläisen ulkopolitiikan kuin kamreerivetoisen talouspolitiikkamme kanssa. Sen ytimessä on tosiasioiden tunnustaminen tai nykykieleen pesiytynyt ”yhteinen tilannekuva”, joka tuo mieleen Repinin Volgan lautturin.

Yhteinen ei ole vain kuva vaan myös päämäärä.

 

Julkisen keskustelun kannalta on kuitenkin syytä erottaa kaksi realismin muotoa.