Paavi Franciscus on tehnyt kardinaalikunnasta sekä etnisesti että kulttuurisesti monipuolisemman
Paavi on tehnyt kardinaalikunnasta sekä etnisesti että kulttuurisesti monipuolisemman.
3
MIN
Viimeistään 30. syyskuuta katolisen kirkon valta-asetelma keikahtaa paavi Franciscuksen ja hänen kannattajiensa eduksi. Franciscus on silloin nimittänyt valtaosan kardinaaleista, jotka ratkaisevat seuraavan paavin valinnan.
Katolinen kirkko on polarisoitunut Franciscuksen paavikaudella. Hänen edesottamuksensa kirkon johtajana ovat saaneet kiitosta mutta myös enenevässä määrin kritiikkiä.
Edistysmieliset katolilaiset ovat olleet hänen puolellaan, kun taas traditionalistit eli vanhoilliset kirkon jäsenet ovat kauhistelleet paavin puheita homoseksuaalisuudesta ja pappien selibaatista sekä uudistusta, jonka mukaan myös naiset voivat edetä Vatikaanin hallinnossa johtaviin virkoihin.
Kun Franciscuksen edeltäjä, eläkepaavi Benedictus XVI kuoli 31. joulukuuta 2022, traditionalistit menettivät suosikkinsa ja ehkä viimeisen mahdollisuutensa muuttaa kirkon kurssia. Jäädessään eläkkeelle vuonna 2013 Benedictus vakuutti, ettei hän puuttuisi seuraajansa tekemisiin kirkon johtajana. Vuosien ajan traditionalistit kuitenkin toivoivat, että hän puolustaisi kirkon perinnettä Franciscuksen uudistusten edessä. Tästä huolimatta Benedictus piti tärkeänä, ettei virassa toimivan paavin rooli hämärry hänen takiaan.
