Pääsiäiskertomus

Viime vierailullani tällä palstalla moitin median kollektiivisesti harrastamaa julkimoviikkojournalismia. Samantapainen ilmiö on sesonkijournalismi.

Tiedättehän: kevätpuolella kunnostetaan kesämökkiä ja trimmataan kurvit bikinikuntoon, kesää pohjustetaan grillausresepteillä, syksyä lähestytään koulunalkamisjutuilla, isänpäivää tunnettujen isien haastatteluilla, joulua lahjalistoilla ja vuoden vaihtumista menneen vuoden uutiskatsauksilla. Hiihtokausi tuottaa suksi- ja monotestejä ja Lappijuttuja.

Sitten päästäänkin pääsiäiseen. Juhlan kirkollisten perinteiden vuoksi munien ja mämmien lomassa näkyy vakavampiakin lähestymiskulmia, kuten pääsiäislauantain HS:n juttu ”Saarnaajan teloitus”.

 

Alaotsikon mukaan ”HS selvitti, mitä hänen kuolemastaan tiedetään”. Päälähteenä on raamatunselitysopin dosentti Matti Myllykoski. Hänen mukaansa Jeesuksen ratsastaminen aasilla Jerusalemiin ”tuskin pitää paikkaansa”. Rahanvaihtajien pöytien kaatamisen aiheuttama mekkala temppelialueella ”ei ilmeisesti herättänyt suurta huomiota”. Viimeinen ehtoollinen on dosentin mukaan ”dramatisoitu kuvaus, joka tukee ehtoollisrituaalia ja mielikuvaa Jeesuksesta kärsimykseensä valmiina ja kaikkitietävänä”. Dosentti toteaa, että ”salin vuokraaminen (viimeistä ateriaa varten) kaupungista on epäuskottavaa”.