Olympialaiset yli äyräitten
Putin haluaa vakuuttaa maailmaa Venäjän mahdista olympialaisillaan. Vaikutus voi olla päinvastainen.
Olympiatuli syttyy Sotšissa kuljettuaan 14 000 viestinviejän voimin yli 65 000 kilometriä sen jälkeen, kun se sytytettiin Olympos-vuorella syyskuussa. Kaikkien aikojen kalleimmat ja suurellisimmat olympialaiset ovat leimautuneet poliittisesti – eivätkä ole siinä ainoalaatuiset.
Kisoja on valmisteltu kuusi vuotta yli 70 000 työntekijän voimin: uusia väyliä, rautateitä, hotelleja, kisakyliä. 38 miljardin euron budjetti ylittää moninkertaisesti edelliset Vancouverin talviolympialaiset. Venäjä osoittaa vaurauttaan ja nykyaikaisuuttaan. Sotši näyttää suurvallan voimaa. Siinä on hyvääkin: parempi ökyolympialaiset kuin aseiden mahti.
Aseetkaan eivät ole kaukana, naapurissa on Tšetšenia. Lisäksi Ukrainan kansannousu on saanut aidon vallankumouksen piirteitä. Presidentti Vladimir Putin joutuu pohtimaan, kuinka tiiviinä osana Venäjän imperiumia lähes 50-miljoonaista kansakuntaa on pidettävä. Jännite on läsnä päättäjien kohdatessa Sotšissa. Aseet tuskin puhuvat kisojen aikana.
Lisäksi kisoja varjostaaterroristiuhka. Venäjä tekee kaikkensa kisarauhan puolesta 100 000 turvamiehen voimin. Politiikka näkyy myös tyhjinä tuoleina 40 000 hengen Fišt-stadionin katsomossa. Useita tärkeitä kutsuvieraita puuttuu, kuten Yhdysvaltain, Ranskan, Saksan ja Britannian johtajat. Kisojen suuruus ei riitä maailmalle, joka odottaa Putinilta oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.
