Demokraattista oikeusvaltiota on puolustettava ståhlbergiläisin keinoin

Tämän päivän Euroopassa uhat tulevat äärioikealta ja populistisista liikkeistä.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
jukka kekkonen

Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin ajatukset ovat entistä ajankohtaisempia. Kansallisteatterissa esitetään Esa Leskisen näytelmää Ensimmäinen tasavalta, jossa Ståhlberg on päähenkilö. K. J. ja Ester Ståhlbergista kertoo myös Marjaliisa ja Seppo Hentilän tuore teos Tasavallan ensimmäiset.

Mielipiteiden jyrkkä polarisaatio, demokratiaan kohdistuvat uhat ja suoranainen poliittinen väkivalta ovat lisänneet kiinnostusta Ståhlbergin elämäntyötä kohtaan. Oikeusvaltio ja sen puolustamisen tarve ovat nousseet vahvasti esille Euroopassa.

Kysymys on muustakin kuin juridiikasta. Siksi on syytä vertailla ensimmäisen maailmansodan jälkeistä yhteiskunnallista tilannetta tarkemmin nykyhetkeen.

Suomesta rakennettiin 1918 käydyn traagisen sisällissodan jälkeen hämmästyttävän nopeasti aikansa mittapuut täyttävä demokraattinen oikeusvaltio. Ståhlberg oli sen kiistaton isä ja voimahahmo. Vuoden 1919 hallitusmuodosta löytyvät kaikki oikeusvaltion keskeiset tunnusmerkit: ylimpien valtioelinten säännelty vallanjako, valtiollisen vallankäytön lakisidonnaisuus, kansalaisten perusoikeudet ja oikeudellisen yhdenvertaisuuden periaate.