Omia ajatuksia, omilla sanoilla

Toimittajana haluan oppia haastattelemaan ukrainalaisia heidän omalla kielellään. Vain silloin haastateltavaan voi syntyä todellinen yhteys.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Anna-Lena Laurén
Kirjoittaja on ollut Dagens Nyheterin ja Hufvudstadsbladetin Venäjän-kirjeenvaihtajana.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan tein päätöksen: nyt minun on vihdoinkin opeteltava ukrainan kieli. Olen säännöllisesti kuullut ukrainaa reportaasimatkoillani, joten ymmärrän paljon – mutta en läheskään kaikkea.

Ukraina ei ole kielenä yhtä lähellä venäjää kuin esimerkiksi norja on ruotsia. Venäjän osaamisesta on hyötyä, mutta silti ukraina pitää opetella alusta alkaen.

Oppiminen on todella antoisaa. Ukraina on rikas kieli, joka tarjoaa paljon yllätyksiä, esimerkiksi huomattavan paljon ruotsia muistuttavia sanoja. Johtuuko se Kiovan viikingeistä tai siitä, että Länsi-Ukraina oli osa saksankielisen Habsburgien valtakuntaa? En tiedä.

Mutta se, että smatšno on sama kuin smaklig miellyttää minua paljon, samoin kuin kaikki puolankieliset sanat. Kielessä kuuluu vahvasti Ukrainan maantieteellinen ja kulttuurinen läheisyys Keski-Euroopan kanssa.