Näpit irti Ylestä!
Kaupallinen viestintä pyrkii kuihduttamaan julkisen palvelun, kirjoittaa Seppo Sisättö.
Viestintä on elänyt viime vuosikymmenet tilassa, jossa vain muutos on ollut pysyvää. Alan yritykset ovat alhossa, jossa pahoinvointi koskee kaikkia muita paitsi Yleisradiota. Sen talous saatiin vuosikymmeniä jatkuneiden vääntöjen jälkeen kuntoon pari vuotta sitten. Tämänkin ratkaisun pysyvyys on uhattuna, koska viestinnän kaupalliset toimijat pyrkivät muuttamaan sitä. Hankkeen tavoitteen voi karrikoida sanoin: Myös Yleisradiolla pitäisi mennä huonosti.
Poliittinen muisti on lyhyt. Päättäjien joukossa ei ole niitä, jotka tuntisivat riittävän pitkältä ajalta nykytilanteeseen johtaneen historian.
Yleisradion rahoitukseen ja tehtäviin puuttuminen on myös kuluttajansuojakysymys. Suomalaisilla radion kuuntelijoilla ja television katsojilla on oikeus laadukkaisiin ohjelmasisältöihin, joiden tarjonnassa kaupallinen puoli ei ole riittävästi onnistunut.
Viestinnän kuluttajan kannalta Ylen rahoitusratkaisu oli onnistunut. Nurkissamme ei enää kulje koteja kyttääviä tv-lupatarkastajia, ja Yle-verokin on lupamaksua edullisempi. Ylen ohjelmatoiminta uutispalveluineen on kehittynyt samaan aikaan ylivertaiseksi. Tätä ylivertaisuutta kaupalliset toimijat haluavat kaventaa pyrkimyksillään aikaansaada rajoituksia Yleisradion toimintakenttään muun muassa viihteen ja verkkopalvelujen kohdalla.
