Vanhan vainoojan syklit
Suomen suhteet itänaapuriin ovat sarja romahduksia, joita on aina seurannut elpyminen. On epäselvää, kuinka syvä ja pitkä välirikko nyt on edessä.
Venäjän kehityksen syklisyys on asettanut Suomen idänsuhteet kerta toisensa jälkeen uuden tilanteen eteen. Välillä on menetetty vain kauppa, kuten kävi Neuvostoliiton hajotessa 1991. Välillä on päädytty vastakkainasettelun kautta sotaan asti, kuten tapahtui 1920–1930-luvuilla. Suhteet ovat kriisivaiheiden jälkeen aina aikanaan palautuneet ja tiivistyneet. Joskus on näyttänyt ihan hyvältäkin. Mutta joka kerta kriisi on palannut Venäjän näytettyä uudelleen karvansa.
Vaikka presidentti Vladimir Putinin aloittaman hyökkäyssodan lopputulemasta voidaan esittää vasta valistuneita arvauksia, on jo perusteita hahmottaa sodan pidempiaikaista vaikutusta Suomen ja Venäjän suhteisiin.
On selvää, että perinpohjainen käänne Venäjä-suhteessa on tapahtunut tosiasia. Venäjän pyrkimys rajoittaa Suomen vaihtoehtoja johti maamme sotilaalliseen liittoutumiseen, joka on pysyvä strateginen muutos. Idänkauppa menetetään nyt uudelleen. Ja jos Neuvostoliiton hajottua arjen kanssakäyminen yli rajan kasvoi, supistuu se nyt voimakkaasti. Tämänkään kehityksen pohjaa ei välttämättä vielä ole nähty.
Suomalaisten käsitys Venäjästä ja osin venäläisistäkin on vajonnut pakkasen puolelle. Venäjän laiton hyökkäys, sotarikokset ja raakuudet alleviivaavat henkistä ja moraalista kuilua välillämme. Venäläisten enemmistön tuki hyökkäykselle tai vähintään sen sietäminen hätkähdyttävät suomalaisia. Ja jos väitettyä ”veljeskansaa” kohdellaan näin, mitä voisi olla tarjolla niille, jotka eivät ole edes sukulaisia? Myös puhetapa on muuttunut, eikä Venäjän ymmärtäjiä enää valtavirrasta löydy.
Toistaiseksi muutos ei ole johtanut Suomen ja Venäjän sotilaallisen vastakkainasettelun lisääntymiseen tai rajarauhan häiriintymiseen. Nähtävästi Moskovassa tulkittiin sinänsä viisaasti, ettei suomalaisten tahtoa voisi painostuksella muuttaa, pikemminkin päin vastoin.
Todennäköisesti Ukraina vei Venäjän valtiojohdon ja asevoimien kaistanleveyden. Toisenlaisessa asetelmassa Nato-prosessi olisi voinut olla Suomelle selvästi vaarallisempi pesänväli edettäväksi.