Murha Pariisissa

Miten Yhdysvaltain harjoittama verkkovakoilu saattoi yllättää ketään?

Profiilikuva
Teksti
Susan Heikkinen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tasan sata vuotta sitten, maaliskuussa 1914, Pariisi kuohui. Sanomalehti Le Figaron vaikutusvaltainen päätoimittaja Gaston Calmette oli murhattu.

Murhaaja oli Henriette Caillaux, seurapiirileidi ja ministerinrouva, joka oli kylmän rauhallisesti pyytänyt päätoimittajalta audienssia ja vetänyt sitten muhkean muhvinsa sisältä Browningin.

Kuulostaa oopperalta, mutta ei ole.

Rouvan teko oli samaan aikaan mitä poliittisin ja mitä henkilökohtaisin. Oikeistolehti Le Figaro oli pitkään riepotellut hänen vasemmistolaista ministerimiestään Joseph Caillaux’ta. Ministerin yksityistä kirjeenvaihtoa oli julkistettu, kyseenalaistaen hänen uskottavuutensa ja isänmaallisuutensa.

Nyt lehti uhkasi julkistaa rakkauskirjeitä, joista paljastuisi ministerin pettäneen ensimmäistä vaimoaan Henrietten kanssa. Oli siis näköpiirissä julkinen häpäisy ja sen yhä käytössä olleena hyvityskeinona herrojen Calmeten ja Caillaux’n välinen kaksintaistelu.