Moskovalaiset journalistit: "Venäläiset iloitsevat tullessaan petetyiksi"

Illuusio imperiumin paluusta on todellisuuspakoa, kirjoittavat Moskovan kirjailijaliiton ja kansainvälisen toimittajaliiton jäsenet Olga Derkach ja Vladislav Bykov.

Profiilikuva
imperiumi
Teksti
Olga Derkach Vladislav Bykov
Suomen Kuvalehti

Venäjän mediasta puuttuvat vallanpitäjien näkökulmasta poikkeavat kannanotot. Tämä tiedetään Suomessa, mutta vaikeampaa on ymmärtää, miksi väestö luottaa ja uskoo yksipuoliseen informaatiovirtaan.

Suomessa pääsee nettiin kaikkialla, mutta varsinkaan Venäjän maaseudulla ei ole vastaavia mahdollisuuksia. Televisio on yhä keskeisin tietolähde. Valtio on hyödyntänyt suosittua televisiota aktiivisessa informaatiohyökkäyksessä: tärkeitä valtakunnallisia kanavia hallitsee vain yksi ainoa näkökanta. Myös vaihtoehtoisia kantoja esitellyt tv-kanava, Dozhd, voi toimia vain maksullisena netissä.

Perinteinen, neuvostovallan aikana syntynyt sokea usko tiedotusvälineisiin ei ole kadonnut. Neuvostoihmistä ja myöhemmin venäläistä ei ole koskaan koulutettu ajattelemaan kriittisesti. Venäjällä kouluissa ei opeteta itsenäistä ajattelua eikä esittämään ja muotoilemaan omia mielipiteitä. Keskivertovenäläisille televisiossa sanottu tai lehdessä painettu ei ole vain valtion näkemys vaan kyse on nimenomaan totuudesta.

Monet netin käyttäjät suhtautuvat siihenkin kuin televisioon, eivät vertaile tietoja tai tarkista niiden luotettavuutta. Viime aikoina on suljettu joitakin sivuja ja blogeja, jotka ovat julkaisseet virallisista poikkeavia kannanottoja. Riippumattoman journalismin toiminta-alue on kaventunut rajusti.

On hyvä muistaa, mitä venäläisten rakastama runoilija Aleksandr Puškin on sanonut: ”Voi, minua ei ole vaikea petkuttaa. Minä iloitsen, kun minua huijataan.” Muotoilu kuvaa venäläisten enemmistön suhdetta tiedotusvälineisiin: venäläiset iloitsevat tullessaan petetyiksi, muuten elämältä menee mielekkyys.