Mitä tapahtui suomalaisten mielenterveydelle vuonna 2016?
Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden selvälle nousulle ei ole tunnistettavissa yhtä selittävää tekijää, kirjoittavat työeläkeyhtiö Varman lääkärit Tiia Reho ja Jan Schugk.
3
MIN
Mielenterveyssyistä – erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä – johtuvat sairauspoissaolot kääntyivät voimakkaaseen nousuun vuosina 2016–2017. Muutos on niin silmiinpistävä, että se herättää kysymyksen: mikä on heikentänyt työikäisten suomalaisten mielenterveyttä vuoden 2016 jälkeen?
Olisi loogista hakea syytä diagnostisten käytäntöjen tai lainsäädännön muutoksesta, mutta merkittäviä muutoksia emme ole tunnistaneet.
2010-luku oli älypuhelinten ja sosiaalisen median kasvun aikaa. Some on vähentänyt kasvokkaisia tapaamisia ja voi tarjota etenkin nuorille epärealistisen kuvan siitä, millaista elämä voisi tai sen tulisi olla. Mielenterveyden häiriöt liittyvät elämäntapatekijöihin, kuten uneen, ruokavalioon ja liikuntaan, joille on aiempaa vähemmän aikaa somen ja alati saatavilla olevan viihteen rinnalla.
