Mitä sinun tulee tietää 30-vuotisesta sodasta?
Historiaa on hyvä miettiä runsaasti kysymysmerkkejä käyttäen.
Saksassa, Westfalenin alueen keskuksen Münsterin kaupungin raatihuoneella allekirjoitetaan sopimus 366 vuotta sitten. Pitäisikö kaupunki tietää? Ei tietenkään. Tulisiko päivämäärä 24.10. muistaa? Ei todellakaan. Olisiko syytä tietää, että kysymyksessä on 30-vuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhansopimuksen allekirjoitus vuonna 1648? Se voisi olla jo perusteltua.
Ylisummaan on perusteltua mietiskellä, millainen historiantietämys voisi olla riittävää. Riittääkö 30-vuotisesta sodasta tietämiseksi, että se oli itsenäisten valtioiden alku, niiden rajojen syntymisen alku, alku myös valtioiden välisten suhteiden oikeudellisille periaatteille?
Pitäisikö osata kytkeä sodan päättyminen Ruotsin – tosin lyhyeksi jääneen – suurvaltakauden alkuun? Mitä tulisi tietää omista velikullistamme, jotka olivat kovia hakkaamaan päälle ja joita oli Ruotsin 50 000 miehen armeijasta noin 40 prosenttia?
Kysytyttää kovasti. Historiaa on ehkä hyvä miettiä runsaasti kysymysmerkkejä käyttäen. Empatiaakin on syytä annostella kysymysten joukkoon, koska sillä keinoin pääsee helpommin livahtamaan kuninkaiden, kirkkoruhtinaiden ja kenraalien suuruudesta yksittäisen ihmisen pienuuteen.
Historiantajun korvaa nyt kollektiivinen ylimielisyys ja oman ylivertaisuuden tajuttomuus. Sitä kutsutaan myös nationalismiksi. Kun venäläinen miliisi laittaa koppalakin päähänsä, hän kytkeytyy heti valtakunnanverkkoon ja ylimielistyy sähköistyessään. Herkässä se tosin on muuallakin.