Matka ylöspäin
Vuonna 2000 EU:n johtajat linjasivat, että unionista on tultava ”maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous”. Nyt se kuulostaa ilkeältä vitsiltä.
”Kansojen elämäntie ei ole tasaista nousua ylöspäin, niin kuin mielellämme toivomme. Toisinaan se painuu laakson pohjaan – laakson, joka voi olla kuin syvä rotko”, aloitti pääministeri J. K. Paasikivi puheensa itsenäisyyspäivänä 1944. Hyvällä syyllä voi sanoa, että se oli eräs historiamme vaativimmista tsemppipuheista.
Vaikka miehet olivat juuri palanneet rintamalta kotiin, oli tuo tasan 80 vuoden takainen hetki suomalaisille pahaenteisen epävarma. Neuvostoliitto oli nousemassa Euroopan mahtivaltioksi eikä sen aikeista ollut selvyyttä. Monet pelkäsivät pahinta.
Talouden näköala ei ollut sen parempi. Heti sodan perään edessä oli pitkä vyönkiristys. Sotakorvaukset veivät alkuvaiheessa suhteellisesti ottaen saman verran kuin jos Suomen nykyinen kehitysapu yli kymmenkertaistettaisiin. Sitä oli katkeraa maksella, kun Karjala oli menetetty ja Lappi poltettu.