Puoluetuen skandaalinkäry

Mediakolumni: Puoluetuen tarkoitus on estää yksittäisiä intressejä kaappaamasta moniarvoista poliittista toimintaa. Sitä media ei yleensä kerro, kirjoittaa Anu Koivunen.

Profiilikuva
media
Teksti
Anu Koivunen
Suomen Kuvalehti

Puoluetukea koskevia uutisia lukiessa voisi luulla, että politiikan journalismi halveksii puolueita.

Iltalehti kirjoitti kesällä hallituksen kaavailevan tukiin ”jopa 25 prosentin korotusta” – ja skuuppi levisi moneen mediaan. Kun valtionvarainministeriön budjettiesitys julkistettiin elokuun puolivälissä, lehti nimesi puoluetuen noston ”jättikorotukseksi”.

Helsingin Sanomia lukemalla tosin selvisi, että 20 prosentin korotuksen jälkeen tuki nousee nyt vuosien 2008–2014 tasolle, mutta skandaalinkäry oli siinä vaiheessa jo niin sakeaa, ettei kukaan nähnyt numeroita. Paitsi tietysti Rinteen hallituksen aiempaa suuremman erityisavustajien ja valtiosihteereiden määrän ja palkat, jotka ovat olleet kesän kestouutinen.

Ilta-Sanomat nimesi pääkirjoituksessaan avustajamenojen ”paisumisen” ”piilopuoluetueksi”, jolloin politrukkien palkat ”kuitataan kätevästi valtioneuvoston ja ministeriöiden kassasta”. Lehden mukaan avustajat valitaan ”ns. kaveriperusteella”, ja ”avustajatulvan” taustalla on ”hallituksen henki” eli halu ”hiljentää Suomen virkamieskuntaa”.