Herätys, vahtikoirat!
Media ei ole pannut poliitikkoja tiukoille digiriippuvuudesta Yhdysvaltoihin, kirjoittaa Anu Koivunen.
2
MIN
’Luottokortteihin on piilotettu tappokytkin”, uutisoi Iltalehti 12.2. europarlamentaarikko Aura Sallan (kok) tiedotteesta. Viesti oli sama kuin Sallan viime toukokuussa lähettämässä tiedotteessa, josta siitäkin Iltalehti teki uutisen. Eurooppalaisten luottokortit, kuten myös muu digitaalinen infrastruktuuri, ovat yhdysvaltalaisten yritysten hallussa ja sikäläisten viranomaisten ja oikeusistuinten peukalon alla.
Microsoft katkaisi Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n pääsyyttäjän pääsyn yhtiön pilvipalveluihin kesällä 2025. Poliittista tappokytkintä käytetään nyt jo kahdeksaan ICC:n tuomariin ja kolmeen syyttäjään sekä YK:n erikoisraportoija Francesca Albaneseen.
Tappokytkin-uutiset tuovat maailmanpolitiikan kansalaisten arkeen.
Käsite kill switch tuli Suomeen maaliskuussa 2025 Kanadasta. Siellä Donald Trumpin vihamieliset puheet olivat saaneet turvallisuusviranomaiset huolestumaan F-35-hävittäjiin sisältyvästä turvallisuusriskistä: Yhdysvaltojen mahdollisuudesta halutessaan estää etänä hävittäjien käyttö.
”Asiantuntijoiden mukaan epäilyä tappokatkaisimesta ei voida täysin sulkea pois”, Helsingin Sanomat uutisoi.
Keskustelu digitaalisesta riippuvuudesta tai huoltovarmuudesta sai vauhtia, kun Yle uutisoi marraskuussa sekä oikeusministeriön aikeista siirtää vaalidata Amazon Web Servicesiin että Kelan suunnitelmista siirtää asiakastietoja ja etuuskäsittelyjä amerikkalaisille palvelimille.
Aalto-yliopiston tutkijat raportoivat joulukuussa, että 64 prosenttia kansalaisille suunnatusta julkisen sektorin digipalveluista toimi Amazonin, Googlen tai Microsoft Azuren palvelimilla.
HS Visiossa aiheesta kirjoittanut Niclas Storås ei sanoja säästellyt: hän totesi, että Trump voi siirtää Suomen halutessaan 1990-luvulle – ainakin teoriassa.
”Suomi on naimisissa Microsoftin kanssa”.
Miksi tähän haavoittuvuuteen herätään vasta nyt?
Yksi syy on siinä, että vallan vahtikoira on lepsuillut. Teknologiajournalismissa eivät puhu poliitikot vaan alan asiantuntijat. Poliitikkoja ei ole vastuutettu aikaisemmin, tulevaisuudesta ei kysytä nyt. Kansalaisena on sama tunne kuin kiihtyvän ekokatastrofin äärellä: mitä isompi asia, sitä suurempi hiljaisuus.
Onneksi on kansalaisyhteiskunta, joka ei tyydy ahdistumaan vaan toimii. Tuore digitaalista itsenäisyyttä vaativa kansalaisaloite painostaa poliitikkoja toimintaan.
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori.