Haromieli
Joskus tätä kutsuttiin hajamielisyydeksi, mutta haromielisyys on parempi. Mieli harottaa, pääjoesta lähtee haarajokia, toteaa Tuomas Kyrö.
3
MIN
Päivänä eräänä piti palauttaa kirjat. Haalin pinon kasaan hyllystä, sängyn alta, työpöydältä. Laitoin repun selkään ja pyöräilin kohteeseen. Lukitsin Helkamani, menin palautusautomaatille. Otin repun selästä. Välttäisin myöhästymismaksun, olisin säntillinen kansalainen.
Reppu oli tyhjä. Silmissä välähti, kuinka laskin kirjat eteisen penkille ennen kuin astuin kenkiini. Minä menin, kirjat jäivät. Mies kirjastossa, kirjat kotona. Mikä tämän matkan tarkoitus oikein oli? Siirryin baariin heittämään dartsia.
Uusi yritys palautusautomaatilla. Laite ei suostunut vastaanottamaan kahta neljästä niteestä, koska ne oli lainattu eri paikasta. Seuraavana aamuna keitin kahvin, tein eväsleivän, otin kirjat mukaan. Käynnistin auton ja suuntasin kohti mökkikuntaa. Nelostien alussa huomasin, että kahvimuki puuttui eikä sitä leipääkään ollut. Jalassani minulla oli aamutossut.
