Demokratian kuumemittarit
Uutismedia seuraa, miten käy demokratian, mutta unohtaa sen, ettei demokratian määritelmästä ole yksimielisyyttä, kirjoittaa Anu Koivunen.
2
MIN
Uutismediassa seurataan Euroopan eri vaaleja ja Yhdysvaltain presidentinhallinnon toimia kuin kuumemittari kädessä: miten käy länsimaisen maailmanjärjestyksen, demokratian ja oikeusvaltion?
Demokratian ja autoritaarisuuden globaali kamppailu on todellinen ilmiö, mutta kuten Suurissa Kertomuksissa aina, keskustelua vaivaa korkea abstraktiotaso, historiattomuus ja yksinkertaistaminen. Kahden järjestyksen tarinaan ei mahdu sen pohdinta, että demokratian määritelmästä ei ole yksimielisyyttä. Se on itsessään poliittisen kamppailun kohde – ja usein hyvin arkinen sellainen.
Tästä muistuttaa professori Kaarina Nikusen ja työryhmän tuore tutkimus, jossa analysoitiin vihapuhetta koskevaa vilkasta ja aktiivista keskustelua sosiaalisen median alustoilla vuosina 2015–2022.
Tutkijat erittelivät määrällisesti ja laadullisesti 289 933 viestiä, jotka oli julkaistu keskustelufoorumeilla, median kommenttikentissä, blogialustoilla sekä suomalaisten Twitter-, Facebook- ja Instagram-tileillä. He tunnistivat neljä erilaista tapaa puhua vihapuheesta: vihapuhe epämääräisenä ja mielivaltaisena käsitteenä, sensuurina ja hiljentämisenä, triviaalina ja absurdina liioitteluna tai vihapuheen nimeäminen itsessään vihapuheeksi.
