Lähestyvät vaalit saivat vallanjakajat liikkeelle – Presidentin toimivaltaa ei ole tapana muuttaa kesken kauden

PUHEENVUORO: Pääministerin asemaa voidaan vahvistaa puuttumatta presidentin valtaan, kirjoittaa Ora Meres-Vuori.

Profiilikuva
pääministeri
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Presidentinvaalit ovat saaneet vallanjakajat liikkeelle. Ensin tuli Björn Wahlroos ulos pamfletilla Hiljainen vallankumous, ja hänen jälkeensä Seppo Lindblom kirjoitti Kanavassa 7/2017 aiheenaan ”Presidentin valta ja EU”.

Presidentin toimivaltaa ei ole tapana muuttaa kesken kauden. Martti Ahtisaaren ulkopoliittisen vallan heikentäminen EU-asioissa oli poikkeus, mitä lievensi sopimus pääministeri Paavo Lipposen (sd) kanssa.

Perustuslakia ei ehditä muuttaa ennen vaaleja. Perustuslakivaliokunta torjui viimeksi presidentin toimivallan vähäisen tarkistamisen kansainvälistä apua koskevan lainsäädännön yhteydessä.

Järkevien tulkintojen jatkamiselle on tilaa.

Hallitusmuodon (HM) muuttamisen käynnistyttyä osittaisuudistuksin Mauno Koiviston muistissa oli Urho Kekkosen yritys kaataa hänen hallituksensa. Ministeristön pysyvyys sidottiin tiukemmin eduskunnan luottamukseen, ja parlamentarismia vahvistettiin. Koivistokin alkoi ihmetellä eduskunnan yhä uusia vaatimuksia.