Lähdesuojakeskusteluun kaivataan logiikkaa

Profiilikuva
lähdesuoja
Teksti
Tuomo Lappalainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kirjoitti blogissaan, että viimeaikaisessa lähdesuojaa koskevassa keskustelussa puurot ja vellit ovat menneet “vähän sekaisin”.

Olen samaa mieltä.

Hyvä esimerkki tästä on juuri poliisipomon blogi.

Siinä Paatero vakuuttaa ensin olevansa lähdesuojan “vankkumaton kannattaja”, hip hurraa. Suurin piirtein seuraavassa lauseessa hän kuitenkin vaatii lakiin muutosta, joka antaisi poliisille esitutkinnassa paremmat mahdollisuudet selvittää salassa pidettävien tietojen vuotoja. Siis juuri murtaa lähdesuojaa.

Pitäisiköhän sisäministeri Anne Holmlundin (kok) komentaa alaisensa saman tien logiikan peruskurssille?

Lähdesuojaa koskevien pykälien muuttamista on julkisuudessa perusteltu muutamilla esimerkeillä, joissa tietovuodot ovat loukanneet kipeästi kansalaisten yksityisyyden suojaa.

Tunnetuimpia ovat vakoilusta epäillyn Alpo Rusin ja pedofiiliksi leimatun Matti Inkisen tapaukset. Molemmissa vuodon on arveltu tulleen poliisista, mutta epäilyjä ei ole kyetty näyttämään toteen. Tuskin koskaan kyetäänkään.

Suuri osa tietovuodoista ei kuitenkaan koske ensi sijassa henkilöitä vaan asioita. Juuri tällaiset hallinnon ja myös yritysten sisältä tapahtuvat vuodot ovat toimivan demokratian edellytys. Niiden avulla voidaan estää monenlainen vallan väärinkäyttö. Lisäksi ne ovat yksi tapa varmistaa, että typerät laki- ja muut hankkeet saadaan pysäytettyä ennen kuin on liian myöhäistä.

Moni iso epäkohta on paljastunut, kun joku on kertonut anonyymisti medialle asioita, jotka hänen kuuluisi pykälien mukaan pitää salassa.

Paateron mallissa tällaiset oikeat skuupit huuhtoutuisivat saman pesuveden mukana kuin yksittäisiä, pahimmillaan lähes tuulesta temmattuja rikosepäilyjä koskevat vihjaukset.

Kun meillä on tiedossa selvä ongelma, miksi ihmeessä siihen ei edes yritetä hakea täsmäratkaisua?

Ei pitäisi olla mahdotonta estää lähdesuojan väärinkäyttö niin, ettei sen turvin voi noin vain langettaa raskaita epäilyksiä yksityisten ihmisten ylle. Valmisteilla olevia asioita ja selkeää julkisen aseman väärinkäyttöä koskevat vinkit ovat kokonaan toinen asia.

Parasta lähdesuojan puolustamista on huolehtia, ettei sen ja yksityisyyden suojan välille synny ylittämätöntä ristiriitaa.