Paluu Neuvostoliittoon
Olimme hyväntahtoisia hölmöjä, joita kusetettiin hyötypuheella: ihan pian Venäjä muuttuu.
Pienen pohjoishelsinkiläisen ostoskeskuksen vieressä oli lautaseinäinen kioski. Keräsimme kaverin kanssa kolikoita ja lähdimme irtokarkkiostoksille. Kioski oli auki maanantaista sunnuntaisin, mutta eräänä marraskuisena päivänä 1982 luukku oli visusti kiinni.
Koputimme lasiin, tarvitsimme jokapäiväiset salmiakki- ja hedelmäpommimme. Kioskia pitänyt vanha nainen raotti luukkua ja sanoi, että tänään on surupäivä, tänään hän ei myy mitään.
”Mikset muka?” kysyin.
”Brežnev on kuollut”, murtunut nainen sanoi. Patteriradiossa soi surumusiikki. Politbyroon johtajan kuoleman vuoksi jouduimme hakemaan pommit Jakomäen kioskilta.
Älä suotta jätä juttua kesken
Tilaa Suomen Kuvalehti
Katso kaikki tilausvaihtoehdotOletko jo tilaaja?