Kuopion tragedia: Median pelkoteollisuudella liikaa valtaa – väkivaltauutiset hämärtävät kuvan siitä, mikä on oikeasti vaarallista

Puheenvuoro: Väkivaltaa kauhisteleva uutisointi ei ole luonnonvoima, vaan harkittu teko, kirjoittaa kuopiolainen dosentti Jouni Tuomisto.

Profiilikuva
henkirikokset
Teksti
Jouni Tuomisto

Suomella on maine väkivaltaisena maana länsimaiden joukossa. Kuitenkin harvoin asiaa yritetään tarkastella kansalaisen näkökulmasta: kuinka suuri riskitekijä se on muihin verrattuna ja pitäisikö pelätä joutuvansa satunnaisen väkivallan kohteeksi?

Ikäryhmääni 45–54-vuotiaisiin kuuluu Suomessa 680 000 ihmistä, kertovat väestötilastot.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tässä ikäryhmässä on kymmenen vuoden 2008–2017 aikana keskimäärin 18 ihmistä vuodessa kuollut murhan, tapon tai tahallisen pahoinpitelyn takia.

Se on enemmän kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin ja tietenkin liikaa. Mutta hukkumalla ja henkilöauto-onnettomuuksissakin kuoli molemmissa 14 henkeä vuodessa eli vain hieman vähemmän. Tulipaloissa kuoli 12 henkeä.

Todennäköisemmin ikäiseni henkilö kuitenkin kokee väkivaltaisen tai tapaturmaisen kuoleman itsemurhan (176 vuodessa), alkoholimyrkytyksen (100 vuodessa) tai liukastumisen tai kompastumisen takia (24 vuodessa).