Kukaan ei halua leimautua STT:n tappajaksi

PÄÄKIRJOITUS: Jos 130-vuotiaan uutistoimiston toiminta loppuu, syy on yksityisten mediayhtiöiden.

Profiilikuva
Alma Media
Teksti
Ville Pernaa
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Yritystoiminnassa on tärkeää, että firmalla on sitoutunut omistaja. 13o-vuotiaalla Suomen Tietotoimistolla (STT) on vahva ja laaja omistuspohja.

Omistajajoukkoon kuuluvat lähes kaikki perinteiset suomalaiset sanomalehtikustantajat, jotka ovat muuntuneet monialaisiksi mediayrityksiksi. Ne tekevät lehtien lisäksi juttuja esimerkiksi verkkoon, radioon ja televisioon.

Tietotoimiston suurin omistaja on Suomen suurin mediayritys Sanoma Oyj noin kolmanneksen omistusosuudella ja seuraavana tulee Alma Media noin neljänneksen osuudellaan.

Nämä kaksi suurta mediakonsernia hallitsevat siis yli puolta STT:n osakkeista. Kaikkiaan omistajia on runsaat kolmekymmentä.

Jos suuret suomalaiset mediatalot haluaisivat, niillä olisi yhteinen kukoistava uutistoimisto.

Nykyisin STT on paljon vanhaa mainettaan pienempi toimija. Pitää olla miltei keski-ikäinen muistaakseen Yleisradiossa omalla aivan erityisellä äänenpainolla luetut viralliset STT:n radiouutiset.

Uutistoiminnan liikevaihto viime vuonna oli enää noin 10 miljoonaa euroa. Sanoman liikevaihto oli 1,4 miljardia, ja liikevoittoa syntyi 188 miljoonaa euroa. Alman liikevaihto oli 353 miljoonaa ja voitto 26 miljoonaa. Tänä vuonna STT:n suuromistajat tekevät vielä roimasti paremmat tulokset.

STT:n ja sen pääomistajien toiminnan kokoluokkien vertailu kertoo olennaisen. Jos suuret suomalaiset mediatalot haluaisivat, niillä olisi yhteinen kukoistava uutistoimisto.

 

Mutta tilanne on ihan toinen. STT on menettänyt asiakkaita, eikä omistajilla ole ollut rahoitus- ja kehityshaluja. Omistajat ovat päinvastoin rakentaneet uutistoimiston kanssa kilpailevia ja paremmin itseään palvelevia yhteenliittymiä.

Esimerkiksi 11 sanomalehden Lännen Media tekee yhtä osaa siitä, mitä STT teki ennen: seuraa omille maakuntalehdilleen valtakunnanpolitiikkaa ja taloutta. Henkilökuntaa Lännen Medialla on puolikkaan nyky-STT:n verran.

 

Vaikeuksien keskellä avuksi on toivottu valtion rahoitusta. Suuruusluokaksi on villeimmissä ehdotuksissa kaavailtu viittä miljoonaa euroa eli puolta uutistoiminnan liikevaihdosta.

Kukaan ei halua leimautua perinteikkään kansallisen uutistoimiston tappajaksi. Silti uutistoimiston tekohengittämiselle ei ole pystytty esittämään erityisen tukevia perusteita.

Mediakolumnissaan Pasi Kivioja (s. 63) mainitsee muutaman olennaisen seikan: pienempien maakuntalehtien ahdingon, jos STT:n toiminta loppuu, ja uutistoimiston tasalaatuisen perusuutistyön merkityksen.

 

STT:n loppuminen heikentäisi kaupallista mediaa uutisvälityksessä ja korostaisi entisestään Yleisradion vahvaa asemaa. Jos niin käy, ratkaisu on kaupallisten mediayhtiöiden.

Olennaista on omistajien yhteinen tarve uutistoimistolle. Se ei taida enää kovin vahva olla. 

 

Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.