Koulujen toimintakulttuuri kaipaa demokratisoimista

Puheenvuoro: Jos koulu ei tarjoa oppilaille tarpeeksi vaikuttamiskanavia, vaarana on, että nuoret eivät kasva demokraattiseen elämäntapaan.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Mikko Hiljanen Matti Rautiainen
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Demokratia on ennen muuta elämäntapa, yhteisöllinen valintamme. Sen kehittäminen kuuluu kaikille tasa-arvoisesti. Olisiko aika ottaa tämä ajatus viimein vakavasti ja ottaa lapset ja nuoret mukaan, ennen kuin on liian myöhäistä?

Kevään kahdet vaalit ovat nostaneet nuorten vaikuttamisen ja äänestämisen yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, eikä syyttä. Vuoden 2014 EU-vaaleissa vain kymmenen prosenttia suomalaisnuorista käytti äänensä. Alhaisen äänestysinnon ja nuorten asenteiden välinen suhde on paradoksaalinen: suurin osa nuorista suhtautuu positiivisesti EU:hun, vaikkeivät äänestä vaaleissa.

Kahtalaisuus on nuorten yhteiskuntasuhteen leimaava piirre yleisemminkin. Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnallisten tietojen taso on kärkipäätä maailmassa, mutta osallistumistaidot ja -into puuttuvat. Toisaalta maaliskuussa julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan ja vaikuttamiseen sekä usko erilaisiin vaikuttamisen keinoihin ovat kasvussa.

Yhteistä viime aikojen tutkimuksille näyttääkin olevan vastakohtien samanaikainen esiintyminen. Nuoret näkevät tulevaisuuden yhtä aikaa sekä positiivisena että negatiivisena. Edustukselliseen demokratiaan luotetaan, mutta samalla oma vaikuttaminen suuntautuu siitä pois. Mistä tämä kertoo?