Kolumni: Nuoriso ei luota vankasti oikein mihinkään

Nuorista huolestuminen on muodikasta, kirjoittaa Jarmo Raivio.

Profiilikuva
kolumnit
Teksti
Jarmo Raivio
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden taloustoimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nuorisosta kannattaa aina olla huolissaan. Tämä on kaunis perinne, joka on jatkunut noin 2500 vuotta ainakin Sokrateksen ajoista alkaen. Todennäköisesti nuorisosta oltiin huolissaan jo aiemmin, mutta huolesta ei ole säilynyt kirjallisia todisteita meidän päiviimme.

Jo jonkin aikaa on ollut muodikasta olla huolissaan nuorison medialukutaidosta. Siellä ne energiajuomapäissään pyöriskelevät jossakin periskoopissa tai vastaavassa huuhaasovelluksessa, josta juuri Twitteriin tutustunut yli 27-vuotias mediankuluttaja ei ole vielä kuullutkaan.

Eivät erota huolellisesti lähteistettyä asiajournalismia valheellisesta trollipropagandasta. Tai eivät ehkä välitäkään erottaa, läpällä lukevat.

Huolen hetteikössä onkin mielenkiintoista lukea Sanomalehtien liiton teettämää tuoretta tutkimusta, jossa selvitettiin, mihin tietolähteisiin yläkouluikäiset, eli 13-15-vuotiaat suomalaiset verkossa luottavat. Tutkimus julkaistiin 1. helmikuuta.

Tutkimuksen perusteella yläkouluikäiset – eli tulevaisuuden tilaajat – katsojat ja lukijat suhtautuvat erittäin vakavasti uutisvälineen luotettavuuteen. Vastaajista 75 prosenttia piti netissä tiedon luotettavuutta tärkeänä tai erittäin tärkeänä.