Kittilän kunnallishallinto: Väärin on tehty toistuvasti, tahallaan ja varoituksista piittaamatta
PÄÄKIRJOITUS: Päättäjät ajoivat Kittilän Suomen suurimpaan kuntaoikeudenkäyntiin.
Perjantai ja kolmastoista päivä oli lokakuussa 2017 nimensä veroinen ainakin suomalaisen kunnallisen itsehallinnon historiassa.
Viime perjantaina Oulun syyttäjänvirasto nosti virkarikossyytteet useista eri rikoksista 27 Kittilän kuntapäättäjälle. Heitä kaikkia syytetään muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Jokainen ymmärtää, että tällainen syyte ei nouse ihan vahingossa.
Poliisi aloitti tutkinnan kesällä 2014 Suomen Kuvalehden ”Kittilän laki” -jutun perusteella. Tutkinnan avaamisen ja syytteiden nostamisen välillä kului runsaat kolme vuotta.
Moni naureskeli ja vähätteli.
Näiden vuosien aikana SK:lle kuntakenttää seuraavan toimittaja Eeva-Liisa Hynysen ja rikosprofessori Pekka Viljasen Kittilä-juttuja on vähätelty. Moni naureskeli päätelmille pikkuseikkoina, joita löytyy joka kunnasta.
Virkarikoksiin erikoistuneen Viljasen vaatimusta erityisen Lex Kittilän säätämiseksi pidettiin ensin humpuukina.
Näin ajateltiin erityisesti Kittilän valtapiireissä, mutta pitkään myös valtiovarainministeriön kuntaosastolla, maan hallituksessa, kuntien etujärjestössä Kuntaliitossa ja hyvin monen tiedotusvälineen toimituksessa.
Halua tarttua aiheeseen perusteellisesti ei löytynyt edes maakuntalehti Lapin Kansasta.
Valtakunnallisista välineistä SK:n lisäksi vain Yle Lappi on seurannut hieman pidempään tätä hallinnon umpikujaa, jonka tuloksena on Suomen suurin kuntaoikeudenkäynti. Vasta syytteiden nosto perjantaina 13. lokakuuta nosti Kittilän kaikkiin otsikoihin.
Vielä syytteiden jälkeenkin keskustan lappilainen kansanedustaja, varatuomari Eeva-Maria Maijala vähätteli tapausta blogissaan (Uusi Suomi 13.10.2017).
Maijala kertoi hankkineensa tietoa ”muualtakin kuin Suomen Kuvalehdestä” ja sen perusteella puhui tapauksesta vain muotovirheinä. Ennen muuta hän toivoi voimia Kittilän syytteessä oleville päättäjille.
Voimia Kittilässä tarvitaankin. Moni törkeistä virkarikoksista syytetty on ihan tavallinen paikallispäättäjä, jolla ei ole vain ollut rohkeutta irtautua kovalla kädellä koossa pidetystä porukasta.
Kunnan piikkiin ei voi puuhata ihan mitä sattuu.
Paikallispäättäjien syytteisiin liittyvä inhimillinen ulottuvuus olisi painavampi, jos valtuutettuja ja varavaltuutettuja ei olisi varoitettu. Syytenimikkeissä törkeys tarkoittaa, että väärin on tehty toistuvasti, tahallaan ja varoituksista piittaamatta.
Päättäjien suuri enemmistö on uskonut paikallisen valtaeliitin kuiskutteluja ja luottanut kunnan käyttämiin juridisiin neuvonantajiin. Heidän lausuntonsa ovat yksi toisensa jälkeen osoittautuneet virheellisiksi ja pahimmillaan päätyneet rikostutkinnan kohteiksi.
Toivottavasti tämän surullisen tapauksen seurauksena kunnallinen itsehallinto paranee.
Vaikeimman kautta selviää, että kunnan nimissä ja piikkiin ei voi sittenkään puuhata ihan mitä sattuu.
Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.