Sivistyksen hinta

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Iida Turpeinen
Kirjoittaja on kirjailija ja kirjallisuudentutkija.
3 MIN

Kirjallisuuspolitiikka on hämmentävää seurattavaa. Julkisuudessa vallitsee liikuttava yksimielisyys siitä, että lukeminen ja kirjallisuus ovat tärkeitä. Juhlapuheissa muistetaan puhua kirjallisuuden merkityksestä, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut vuoden 2024 sivistyksen teemavuodeksi. Nyt näyttää siltä, että sivistystä aiotaan juhlia nostamalla kirjan hintaa.

En tunne ketään, jonka mielestä painettu kirja on Suomessa edullinen. Näin ei ole myöskään tilastojen valossa. Suomi kuuluu jo nykyisellään EU:n kovimpiin kirjan verottajiin, ja nyt hallitus kaavailee nostavansa kirjan arvonlisäveroa nykyisestä kymmenestä prosentista neljääntoista.

Kävin hiljattain kirjakaupassa ja lupasin ostaa lapsilleni kirjat. Nieleskelin hieman huomatessani, että taa­peron valitseman ohuen kuvakirjan hinta oli yli 20 euroa. Vähävaraiselta perheeltä kirja jäisi varmasti ostamatta.

Toki perhe voi suunnata kirjastoon. Kirjan kallistuminen vaikuttaa kuitenkin myös niiden valikoimiin, kun hankintamäärärahat riittävät yhä pienempään määrään kirjoja – etenkin, kun määrärahoja on hiljan leikattu.