Kiitti vaan, pääministeri Sipilä!

KOLUMNI: Pääministerin toiminnalla on merkitystä Suomi-kuvalle, mutta suhteellisuudentaju voisi olla paikallaan, kirjoittaa Pasi Kivioja.

Profiilikuva
journalismi
Teksti
Pasi Kivioja
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Kaikki meni, ja se on Juha Sipilän syytä.

Suomi ei ole enää lehdistönvapauden ykkösmaa, kertoi ennen aikojaan julkisuuteen livahtanut tiedote kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön verkkosivuilla. Suomi piti lehdistönvapausindeksin kärkipaikkaa vuodesta 2009 lähtien.

Järjestö poisti tiedotteen, eikä suostunut kommentoimaan sitä ennen virallista julkistuspäivää, mutta Suomessa maito oli jo kaatunut maahan. Tiedotusvälineet uutisoivat, että Suomi menetti ykköspaikkansa muun muassa pääministeri Sipilän Yle-gaten vuoksi.

Seurasi voivottelua, kansallista itseruoskintaa ja sylttytehtaan syyttelyä. En halua vähätellä pääministerin merkitystä puhtoisen Suomi-kuvan tuhoamisessa, mutta suhteellisuudentaju voisi olla paikallaan tässäkin asiassa.

 

Harva tietää, miten maiden järjestys määräytyy lehdistönvapausindeksissä. Järjestön asiantuntijat täyttävät kutakin maata koskevan kyselylomakkeen, jossa arvioidaan lehdistönvapauden tilaa. Järjestöllä on kirjeenvaihtajia 130 maassa.

Arvioijat kiinnittävät huomiota median moniäänisyyteen, riippumattomuuteen, toimintaympäristöön ja itsesensuuriin, mediaa säätelevän lainsäädännön kehitykseen, yhteiskunnan läpinäkyvyyteen ja infrastruktuuriin sekä toimittajiin kohdistuvaan kaltoinkohteluun ja väkivaltaan.

Tältä pohjalta lasketaan maiden pisteytys.

Suomi painii täysin eri sarjassa kuin esimerkiksi Eritrea, Pohjois-Koreaa ja Kiina.

Kärkimaat ovat pisteissä niin lähellä toisiaan, että pienikin poikkeama tuloksissa voi muuttaa järjestystä. Vuonna 2016 neljän kärki Suomi, Hollanti, Norja ja Tanska olivat kolmen kymmenyksen päässä toisistaan. Suomi sai pisteitä 8,59 ja Tanska 8,89.

Pahnan pohjimmaisen Eritrean vertailuluku oli 83,92. Alle 16:n vertailuluku kertoo hyvästä tasosta.

Olipa Suomi tässä kisassa ykkönen, kakkonen tai vasta nelonen, se painii silti täysin eri sarjassa kuin Eritrean, Pohjois-Korean, Turkmenistanin, Syyrian ja Kiinan kaltaiset sananvapauden häpeäpilkut.

Täysin ongelmaton ei meidänkään vapautemme silti ole. Syystä tai toisesta Suomen saamat lukuisat sananvapaustuomiot Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa eivät ykkösasemaa horjuttaneet, mutta niistä ei olekaan pidetty samanlaista meteliä kuin Sipilän sähköposteista.

 

Vuoden 2017 lehdistönvapausindeksi julkaistiin virallisesti tämän kolumnin kirjoittamisen jälkeen 26. huhtikuuta. Suomi on nyt sijalla kolme. Kansainvälistä lehdistönvapauden päivää vietetään 3. toukokuuta.

Kirjoittaja Pasi Kivioja on vapaa toimittaja, yrittäjä ja Suomen Kuvalehden Mediaansekaantuja-blogisti.