Aika aikaa kutakin

Pakina: Reiluinta olisi jatkaa kellojen siirtelyä edelleen, mutta seuraavat 37 vuotta päinvastaiseen suuntaan, kirjoittaa Jukka Ukkola.

Profiilikuva
Euroopan unioni
Teksti
Jukka Ukkola
jukka.ukkola@hotmail.com
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lopultakin EU aikoo luopua kellonajan siirtelystä kahdesti vuodessa kuten Suomessa on vaadittu jo vuosikymmeniä.

Mikäs siinä, luovutaan vain, mutta ei mukisematta. Kellojen siirtelyn perustelut ovat olleet niin huteria, että ne tuskin pitävät paikkaansa. Uskottavammalta kuulostaa salaliittoteoria, jonka mukaan koko touhu on keksitty eräänlaiseksi varaventtiiliksi. Kun kansa on saanut kahdesti vuodessa raivota kellonajoista, se on hetkeksi unohtanut raivota tomppeliherroistaan. Puolen vuoden välein toistunut kellokapina on tehokkaasti sammuttanut muut kapinankipinät.

Jos nyt sitten viisarit alkavat taas käydä tasaisen tylsää tahtiaan päivät pääksytysten ja vuodet vuoksitusten, ihmisille jää keskeytymätöntä aikaa ja energiaa hautoa kaikenlaisia konnuuksia. Muistetaanpa vain, että molemmat maailmansodat syttyivät silloin, kun kellonaikoja ei siirrelty minnekään.

Tosin on mahdollista, että kysymyksessä on taas uusi Brysselin juoni. Jospa EU:ssa on nyt käsillä niin iso hätä, että kellonsiirtely ei enää riitä. Nyt tarvitaan kunnon tappelu siitä, otetaanko pysyvään käyttöön kesäaika vai talviaika. Jos EU on hajoamassa joka tapauksessa, se on siistimpää hajottaa kellonaikariitaan kuin vaikka brexitiin, puolustuspolitiikkaan, maataloustukiin, korruptioon, maahanmuuttoon tai populismiin.