Kolmannen näyttämön kysymys

Kilpailu kehitysmaiden poliittisesta tuesta, markkinoista ja resursseista on vanha tarina. Nyt panokset ovat koventuneet.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Mikko Hautala
Kirjoittaja on Suomen Washingtonin-suurlähettiläs. Näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta ulkoministeriön kantaa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan koet­tiin länsimaissa häikäilemättömänä iskuna kansainvälisen oikeuden ytimeen keskellä Eurooppaa. Niinpä kansainvälisen yhteisön odotettiin tuomitsevan Venäjän teot, sillä olihan kyse laittoman hyökkäyksen räikeästä oppikirjaesimerkistä.

Suurin osa valtioista tuomitsi Venäjän toimet YK-pöydässä, mutta monet globaalin etelän maat jäivät istumaan aidalle. Vaikka Venäjällä on vain muutama tukija, on eriasteisten myötäilijöiden joukko laajempi.

Myötäilijöillä on syynsä. Ruoan, energian ja lannoitteiden tuottajana Venäjä on kiistaton suurvalta, mikä painaa monen kehitysmaan vaakakupissa. Useat ovat lisäksi rakentaneet puolustuksensa venäläisten aseiden varaan.

Monilla entisillä siirtomailla on myös historialliset siteet niiden itsenäistymistaistelua tukeneeseen Neuvostoliittoon. Ja Venäjän tarina ”moninapaisesta maailmasta” viehättää länsikriittisiä eliittejä.