Kansanedustajien asemaa on vahvistettava
Ministerien vähentäminen siirtäisi valtaa kulisseihin, kirjoittavat Karina Jutila ja Terhi Tikkala.
Kansanedustajat Harri Jaskari (kok), Mikael Jungner (sd) ja Oras Tynkkynen (vihr) pohtivat hallituksen toiminnan kehittämistä (SK 36/2014). He kannattivat riviministerien aseman vahvistamista ja kansalaisten ”ottamista mukaan”. Ehkä häveliäisyyttään he eivät esittäneet yhtään kansanedustajien roolia vahvistavaa muutosta.
Presidentti Mauno Koiviston 1980-luvulla ajamien uudistusten jälkeen eduskunnan asemassa ei ole tapahtunut muutoksia. Kansanvallan kehittäminen on jäänyt hallinnon paisuttamisen varjoon.
Tällä vaalikaudella ongelmat ovat kärjistyneet. Vaikka hallituksella on eduskunnan luottamus ja ministereillä valmisteluvastuu ja valtaa, hallitukselta on tullut niukasti esityksiä. Kun ne viimein tulevat eduskuntaan, kansanedustajien vaikutuskeinot ovat vähäiset.
Väistyvä kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) on kuvannut tilannetta: ”Kansanedustajan työ on nykyään pitkälti sitä, että painetaan neljä vuotta vihreätä ja punaista nappia. Valiokunnissa tarkistellaan jälkikäteen hallituksen esityksiä.” (HS 14.7.) Näin siitä huolimatta, että perustuslain mukaan lainsäädäntövalta on eduskunnalla.
