Kyllä Amerikka opettaa
Kolumni: Erilaisten maiden vertailu kannattaa, koska se voi mullistaa maailmankuvaa ja estää vääriä päätöksiä, kirjoittaa Anu Partanen
Kannattaako maita vertailla toisiinsa? Sitä kysytään minulta usein, koska kirjoitin Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden yhteiskuntamalleja vertailevan kirjan. Kysymys on täysin ymmärrettävä. Harvat vauraat maat kun poikkeavat toisistaan yhtä paljon kuin Yhdysvallat ja Pohjoismaat.
Vertailun moittijat listaavat yleensä seuraavat syyt sen hyödyttömyydelle: Yhdysvallat on suuri, Pohjoismaat pieniä. Yhdysvaltalaiset edustavat kaikkia ihonvärejä, uskontoja ja kulttuuritaustoja. Pohjoismaat ovat valkoisia yhden uskonnon ja kulttuuriperimän maita. Yhdysvaltalaiset uskovat yksilönvapauteen ja -vastuuseen sekä vapaisiin markkinoihin, kun taas pohjoismaalaiset asettavat yhteisön yksilön edelle ja maksavat veroilla mittavia julkisia palveluja.
Osa stereotypioista pitää paikkansa. Yhdysvallat on tosiaan iso ja sen väki on hyvin kirjavaa. Mutta Pohjoismaatkaan eivät enää ole yhden kulttuurin maita. Ruotsissa ja Norjassa on jo väkilukuun suhteutettuna enemmän maan ulkopuolella syntyneitä kuin Yhdysvalloissa.
Myös Yhdysvalloilla on ollut vuosikymmenten kuluessa erilaisia vaiheita. Maa oli esimerkiksi julkisen koulutuksen uranuurtaja eikä siis suinkaan aina ole jättänyt kaikkia palveluja vapaiden markkinoiden ja ihmisten itsensä hoidettavaksi.