Järkisopeutuksen ikkuna sulkeutumassa

Veroja korottamalla kasvua ei rakenneta, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kirjoittaa.

Suomen valtio velkaantuu 7–8 miljardin vuosivauhtia, koko julkisen talouden velka ylittää 60 prosenttia bkt:sta, Suomi rikkoo sitoumuksensa pitää rakenteellinen alijäämä 0,5 prosentissa. Hallitusohjelman alijäämää ja velan kehitystä koskevat lupaukset paukkuvat.

Arviot julkisen talouden kestävyysvajeesta ovat synkentyneet. Ei ihme, että vaatimukset jyrkistä sopeutustoimista, menojen leikkauksista ja verojen korotuksista, ovat yhä äänekkäämpiä: on leikattava 3, 5 tai jopa 10 miljardia saman tien.

Suomalaisten ekonomistien enemmistö on toistaiseksi pitänyt pikasopeutusta huonona vaihtoehtona ja puoltanut tilanteen asteittaista korjaamista. Tämä on perustunut kolmeen seikkaan: rajut leikkaukset syövät kasvua ja pahentavat työllisyystilannetta lyhyellä aikajänteellä, Suomen velanhoitokykyyn luotetaan yhä, ja se saa sen vuoksi lainaa halvalla, ja julkisen talouden tilannetta voidaan merkittävästi parantaa työllisyysastetta, tuottavuuden kasvua ja julkisen sektorin tehokkuutta kohentavilla uudistuksilla.

Suositus on siis ollut tehdä mahdollisimman kunnianhimoisia rakenneuudistuksia ja vain välttämättömässä määrin välittömiä sopeutustoimia. Hallituksen pyynnöstä finanssipolitiikan linjaa arvioinut asiantuntijaryhmä pitää järkisopeutuksen linjaa yhä mahdollisena, vaikka lisäsopeutusta tarvitaankin. Aika on kuitenkin käymässä vähiin.

Rakenneuudistukset ovat edenneet etanan vauhtia ja kunnianhimo on laskenut, kun periaatepäätöksiä on alettu konkretisoida. Viiden viikon päästä pidettävä kehysriihi on hallituksen viimeinen tilaisuus saada uudistukset uskottavalle uralle. Sen jälkeen päätöksenteossa on helposti yli vuoden aikalisä. Velkakello käy koko ajan.