Järjestöistä on saatava parempia työnantajia

Puheenvuoro: Työnantaja-asemassa olevissa hallituksissa ei ole aina tietoa työelämän pelisäännöistä.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Teemu Hankamäki Amalia Ojanen
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Järjestöillä on tärkeä rooli yhteiskunnallisen hyödyn tuottamisessa. Ne työskentelevät lähellä kansalaisten arkea eriarvoistumista vastaan sekä hyvinvointipalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden puolesta. Suomessa näiden palvelujen toteutusvastuu on hajautettu ja vastuuta siirretty yhä enemmän järjestöille. Järjestöjen palvelu on usein sellaista, jota julkinen tai yksityinen sektori eivät tarjoa.

Järjestöjen kasvaneen vastuun myötä niiden rooli työllistäjänä on kasvanut. Niissä työskentelee nyt noin viisi prosenttia työvoimasta, ja järjestöissä tehdään palkkatyötä noin 70 000 henkilötyövuoden edestä. Kolmannen sektorin palkkatyö on lisääntynyt noin 70 prosenttia vuosina 1990–2016.

Kansalaisjärjestöjen toimintaa rahoitetaan pitkälti julkisin varoin: osin valtion budjetista ja kasvavassa määrin veikkausvoittovaroilla. Lisäksi rahoitusta haetaan yksityiseltä sektorilta. Rahoitus voi vaihdella toisaalta poliittisten suhdanteiden ja toisaalta Veikkauksen pelituottojen muuttuessa. Tämä tuo järjestöjen toimintaan epävarmuutta, joka on ristiriidassa niiden kasvavan hyvinvointi- ja työnantajavastuun kanssa.

Erityisen rajua julkisen rahoituksen heittely on ollut kehitysyhteistyösektorilla. Kehitysyhteistyöjärjestöille korvamerkittyä rahoitusta leikattiin vuoden 2015 hallitusneuvottelujen seurauksena 43 prosenttia. Käytännössä se tarkoitti yli sadan hankkeen alasajoa ja isoja henkilöstövähennyksiä.