Islannin menestystarina on harhakuva
Pankkikriisi oli kalliimpi kuin Kreikassa, kirjoittaa Suomen Pankin ekonomisti Mervi Toivanen.
Islannin pankkikriisin ratkaisumallia on pidetty esimerkillisenä. Tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin ensisilmäyksellä vaikuttaisi, sillä kriisin jäljet ovat taloudessa yhä näkyvissä.
Yksityisen ja julkisen sektorin velkaantuneisuus on korkealla tasolla, vaikka talouden sopeuttaminen ja talouskurin noudattaminen ovat viime vuosina auttaneet velanmaksussa. Velkaongelma on niin suuri, että sen purkaminen vie vielä useita vuosia. Islannissa on myös paljon indeksisidonnaisia lainoja, minkä vuoksi lainataakka kasvaa aina inflaation noustessa.
Velkataakka ja verojen nousu vähentävät kulutusta ja investointeja, ja siten talouden kasvua. Islannin taloutta tukeva vienti on kasvanut, mutta viennin kannalta tärkeiden tuotteiden kuten kalajalosteiden ja alumiinin tuotantoa ei voi merkittävissä määrin lisätä. Näin valuutan devalvoinnin tuomat hyödyt talouskasvulle jäävät rajallisiksi. Samalla tuontitavaroiden hinnat ovat nousseet.
Hyvinvointia heikentää myös Islannin mittapuulla korkea työttömyys. Ennen kriisiä maassa vallitsi käytännössä täystyöllisyys. Erityisesti pitkäaikaistyöttömiä on paljon, lähes viidennes kaikista työttömistä.
