Irti hapansilakasta

Neljän vuoden välein toimituksissa havahdutaan siihen, että Ruotsista pitäisi tehdä juttuja, koska siellä on kohta vaalit. Ja onneksi on vaalit, sillä ilman kriisejä ulkomaanjournalismi ja kirjeenvaihtajat pääsevät vain harvoin kamppailemaan huomiostamme.

Ruotsi toki vilahtelee lähes päivittäin viitepisteenä politiikan ja talouden uutisoinnoissa: Suomessa inspiroidutaan Ruotsin hallituksen toteuttamasta rikosoikeudellisen ikärajan laskemisesta, Sdp hakee maahanmuuttopolitiikan linjauksia Ruotsin sosiaalidemokraateilta ja ekonomisti haikailee julkisen velan supistamista siirtämällä sen Ruotsin malliin kotitalouksille ja yrityksille. Mutta mikä on se Ruotsi, jonka tielle kaivataan tai jota torjutaan?

Syyskuun vaalijournalismia odotellessa Helsingin Sanomien Teema-lehden elokuun aiheena on ”Suomi ja Ruotsi”. Yle puolestaan julkaisi Skandinavian kirjeenvaihtajansa Jenny Matikaisen viisiosaisen pod­castin Kun Ruotsi muuttui. Tarjolla on naapurimaasta kiinnostuneelle harvinaista herkkua: historiaa ja nykyisyyttä, taloutta ja politiikkaa, arkea ja asiantuntijoita, haastatteluja ja reportaaseja. No, molemmissa julkaisuissa puhutaan Sanna Marinin nahkatakista, mutta on niissä paljon muutakin!

Se mikä yhdistää HS Teemaa ja Ylen podcastia on vertailun näkökulma: HS Teemassa fokuksena on Ruotsin vaikutus Suomeen ennen ja nyt, Ylen podcastin kehyksenä on koetella suomalaisten mielikuvia Ruotsista. Kummassakin kerrotaan, että Suomesta tuli Ruotsissa cool ja pikkuveljestä isoveli.

Ruotsi–Suomi-maaottelukehystys tuntuu itsestään selvältä mutta saa myös kysymään, mitä tapahtuisi, jos siitä vihdoin luovuttaisiin. Mitä jos naapuria ja sitä kautta omaa maata katsottaisiin uteliaasti ja vieraana, ei aina tuttuna ja tiedettynä? Jos unohdettaisiin kanelipullat ja hapansilakka?

Jenny Matikaisen podcastissa kiinnostavaa onkin se, että suomalaisten Ruotsi-käsitykset paljastuvat ohjelmassa täkyksi kuunnella: varsinaisena teemana on Ruotsin muutos ja ruotsalaisten itsensä vaikea suhde siihen. Vaikka tuloerot ovat Euroopan suurimpia, köyhyys ja alin tulodesiili eivät Ruotsissa mahdu sen enempää poliitikkojen puheeseen kuin mediaankaan. Ne eivät sovi kansakunnan itseymmärrykseen. Samoin nuorten rikollisuutta halutaan käsitellä maahanmuuttokysymyksenä, ei ruotsalaista yhteiskuntaa itseään koskevana ongelmana.

Kun Ruotsi muuttui -sarjan jaksoissa rakentuu konteksti, jota kautta ymmärtää ja arvioida erilaisia Ruotsi-ideoita. Niitä tullaan kuulemaan lisää, kun eduskuntavaalit lähestyvät.