Unelmien työ
Mitkä ovat ne Imagen tai Nyt-liitteen kaltaiset vetovoimatekijät, jotka ajavat ikäpolviensa omapäisimmät ajattelijat journalismin pariin, kirjoittaa Oskari Onninen.
Toukokuussa A-lehdet ilmoitti lopettavansa paperimuotoisen Imagen kesän jälkeen. Päätös oli symbolinen piste yhdenlaiselle journalismille, samoin kuin oli Helsingin Sanomien päätös lopettaa koko Nyt-brändinsä keväällä.
Luin molempia lehtiä teinistä asti, odotin postia kuin joulua. Imagea avustin yli kymmenen vuotta. Noihin molempiin sisältyi lupaus, että journalismi voi olla myös ”coolia”, kuten me keski-ikäistyvät sanomme. Se kekseliäisyys, yllättävyys ja kapinallisuuskin oli keskeinen syy, miksi moni ikäiseni kollega päätyi ylipäänsä toimittajaksi.
Nyt olen pohtinut monen keski-ikäistyvän kollegani kanssa, mitkä ovat enää ne Imagen tai Nyt-liitteen kaltaiset vetovoimatekijät, jotka ajavat ikäpolviensa omapäisimmät ajattelijat juuri journalismin pariin.
Usein näet tuntuu, että ala on suunnitelma B, kun influensserihaaveet ovat kaatuneet.