Tiedevastaisuus nousee
Meidän tulisi vaalia suomalaisten luottamusta tutkittuun tietoon, kirjoittaa Iida Turpeinen.
3
MIN
Suomi paistatteli pitkään akateemisen vapauden kärkimaiden joukossa. Sittemmin alas on tultu rytisten; olemme pudonneet vertailussa peräti 38 sijaa kahdessa vuodessa. Erityisen näyttävästi Suomi on ottanut takkiin poliittisiin kysymyksiin liittyvän tutkimuksen ilmaisunvapaudessa.
Muutos on ollut nopea ja näkyvä. Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet tieteeseen, ja tiedevastaisia näkemyksiä on kuultu lähinnä laitaoikeiston taholta, mistä Suomen Perustan Tutkimusta vai ideologiaa? –pamfletti on tuore esimerkki.
Viime aikoina tiedevastaiset kannanotot ovat kuitenkin salonkikelpoistuneet huolestuttavaa vauhtia. Kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi esimerkiksi lausui viestipalvelu X:ssä, ettei humanistista tutkimusta tulisi rahoittaa verovaroin.
Vielä hetki sitten olisi tuntunut vaikealta kuvitella kansanedustajan esittävän, ettei valtion tule rahoittaa Suomen historian ja suomen kielen kaltaisten aiheiden tutkimusta ja opetusta, mutta tässä sitä ollaan.
