Keiden kertomukset säästetään?
Leikatessamme museoilta ja arkistoilta leikkaamme omasta kyvystämme muistaa ja tulla muistetuiksi, kirjoittaa kolumnisti.
Museo on salaperäinen olento. Meille yleisön jäsenille se on sitä, mitä näemme edessämme astuessamme näyttelysalin ovista.
Tämä on kuitenkin vain pieni välähdys siitä, mistä museossa on kysymys. Esimerkiksi Luonnontieteellisessä museossa yleisölle avoimissa tiloissa on esillä vain noin prosentti museon kokoelmista.
Kulkiessamme luonnontieteellisen käytäviä jalkojemme alla, syvällä maan sisässä, aukeaa tietämättämme toinen, valtava museo, jossa 99 prosenttia näytteistä odottaa turvassa ja tallessa valmiina auttamaan tutkijoita työssään.
Museot kutsuvat itseään muistiorganisaatioiksi. Se on kaunis kiteytys niiden tehtävästä. Ne esittelevät tässä hetkessä eläville erilaisia näkökulmia menneeseen, mutta samalla ne kokoavat kaikessa hiljaisuudessa kokoelmiinsa ja arkistoihinsa aineistoa nykyhetkestä jälkeemme tulevien iloksi ja avuksi.