Huono perustuslaki
Perustuslaki jättää asioiden tarkemman määrittelyn eduskunnalle, kirjoittaa Risto E. J. Penttilä.
Presidentti Halosen aikana kävi selväksi, että uusi perustuslaki oli epäonnistunut ulkopolitiikan osalta. Nyt on selvää, että se on epäonnistunut myös sisäpolitiikan osalta: Sipilän hallituksen säästöt ja uudistukset uhkaavat kaatua perustuslaillisiin ongelmiin.
Vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki oli oman aikansa – eli kylmän sodan päättymistä seuranneen optimistisen ajanjakson – lapsi. Se keskittyi demokratian laajentamiseen ja kansalaisten oikeuksien lisäämiseen. Se ei kantanut huolta päätöksenteon tehokkuudesta.
Ulkopoliittista valtaa siirrettiin tasavallan presidentiltä hallitukselle. Vallan siirtoa ei kuitenkaan viety loppuun. Syntyi kompromissi, jossa ”presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa”.
Halosen aikana jaettu johtajuus aiheutti hankauksia hallituksen ja presidentin välillä. Ensin kiisteltiin, osallistuuko presidentti EU:n huippukokouksiin. Sitten, kuka oikein johtaa ulkopolitiikkaa: presidentti vai pääministeri?
Tällä hetkellä ulkopolitiikan päätöksenteko on kunnossa. Presidentti Niinistö on halunnut ottaa johtajuuden ja pääministeri Sipilä on halunnut sen antaa. Itse kiistaa kaapin paikasta ei kuitenkaan ole ratkaistu. Se nousee esiin heti, kun sekä pääministerillä että presidentillä on halu johtaa ulkopolitiikkaa.
