Huolestuttava suuntaus: Valtio tarvitsee tiedettä – kunhan se tuottaa nopeaa taloudellista hyötyä

Tuottavuuden korostaminen ja leikkaukset syövät pohjaa laadukkaalta tieteeltä, kirjoittavat Päivi Tikka, Mariko Sato ja Katri Rostedt.

Profiilikuva
koulutus
Teksti
Päivi Tikka Mariko Sato Katri Rostedt
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden tuottaja.

Hallitus määrää yliopistot palvelemaan aloilla, jotka vastaavat paremmin yhteiskunnan tarpeisiin… Opetusministerin kaikille maan yliopistoille lähettämän kirjeen mukaan niiden tulee aktiivisesti pyrkiä poistamaan yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet organisaatioistaan.

Minkä maan viimeaikaista kehitystä nämä uutissitaatit mahtavat kuvata? Onko kyseessä ”Suuren Johtajan” Kim Jong-unin rautaisella otteella hallitsema Pohjois-Korea? Vai kuvaillaanko edellä Mugaben yksinvaltiuden ikeen alla pyristelevää Zimbabwea?

Vastaus on Japani – maa, joka luetaan maailman sivistysdemokratioiden joukkoon, ja jonka toisen maailmansodan jälkeisen kasvun mahdollisti väestön korkea koulutustaso. Viime vuosina Japanin taloudelliset ongelmat ovat kuitenkin heijastuneet negatiivisesti koulutus- ja tiedepolitiikkaan. Tänä vuonna maan hallitus kehotti yliopistoja harkitsemaan ihmistieteiden opetuksen lakkauttamista. Leikkauslistoille ovat joutuneet muun muassa taloustiede ja oikeustieteet.

 

Vastaavia kehityskulkuja on nähty Euroopassakin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa osa yliopistoista on menettänyt yli 10 prosenttia valtiontuestaan. Suurimmat leikkaukset ovat kohdistuneet jälleen humanistisiin aloihin ja yhteiskuntatieteisiin.