Mikä on tilaajan arvo?

Mediakolumni: Onnistumista on vaikea arvioida, kun puhutaan kappalemääristä mutta ei euroista, kirjoittaa Pasi Kivioja.

Profiilikuva
mediakolumni
Teksti
Pasi Kivioja
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Maan suurin päivälehti Helsingin Sanomat juhli viime viikolla tilaajamääränsä kasvua, henkilökuntaa kuvattiin pienoishelikopterilla pihamaalla ja lehdessä oli juhlapuheita.

Uutisen mukaan HS:n tilaajamäärä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa 25 vuoteen. Se voi hämmästyttää, jos luulee tilaajamäärän tarkoittavan levikkiä tai painetun lehden ja digitilausten yhdistelmälevikkiä.

HS teki levikkiennätyksensä 1992, jolloin arkilevikki oli 483 000 kappaletta. Vuonna 2016 levikki oli enää 252 000 kappaletta. Uutisessa tilaajamäärän kasvu selittyy digitilausten kasvulla.

Uutisessa häiritsi se, että erilaisten digisisältöjen ja 1990-luvun paperilehden tilaajista puhutaan keskenään yhteismitallisina. Digilevikkiä on ryhdytty mittaamaan vasta 2000-luvulla. Kyse ei kuitenkaan ollut Media Audit Finlandin mittaamasta virallisesta levikistä, vaan lehden itsensä tilastoimasta tilaajamäärästä.