Hallituskriisin anatomia: Valtapeliä ja höpinää arvoista – Eikä yhtään muutosta
KOMMENTTI: Vanhan vaihtoehdon kutsuminen uudeksi ei hävitä hallituksen ongelmia.
Olipahan ”hallituskriisi”. Parin päivän sekamelska, jonka lopputuloksena hallituksessa mikään ei muutu.
Vielä maanantaina 12. kesäkuuta kokoomus- ja keskustapomot saivat rauhassa puhua pyhistä ja loukkaamattomista arvoistaan, jotka pakottivat ajamaan hallituksen alas.
Jo seuraavana päivänä kävi kuitenkin harvinaisen selväksi, että oikea ahdistus taisi kohdistua mestari Halla-Ahoon ja tämän Brysselin käsiohjauksen varassa koheltavaan apukolmikkoon Huhtasaari–Eerola–Hakkarainen.
Sillä jos kyse olisi oikeasti ollut ylittämättömästä arvomaailman kuilusta, ei kai yhteistyökumppaniksi kelpaisi myöskään EU-erolla flirttaileva ja rotuoppejaan julkaisemaankin ehtinyt Sampo Terho. Tai hyvin samanlaiselle agendalle uransa rakentanut Simon Elo.
Eivätkä nyt ainakaan nuivan vaalimanifestin allekirjoittajat Vesa-Matti Saarakkala ja Maria Lohela. Tai koko uransa ajan kovia puheita ihmisarvosta ja EU:sta harrastanut entinen puheenjohtaja.