Hallituksen tähän asti tärkein viikko
Hallitus on pohtinut tällä viikolla Suomen menestyksen kannalta tärkeimpiä ratkaisujaan, mutta ovatko ne laillisia?
Rakennepakettia on hiottu hallituksen hajoamisen uhalla. Virkamiesesityksistä on seulottu poliittisesti mahdolliset, vaikka kansalaisten kannalta epämiellyttävät ratkaisut. Yhdeksän miljardin leikkaukset viidessä vuodessa on kova pala. Julkisen talouden tuottavuus ei parane, jos sote-uudistus takkuaa. Jäljelle jää säästäminen ja verojen korottaminen, eivätkä ne käynnistä talouskasvua.
Suomen julkinen sektori on toiseksi suurin Euroopassa, 57 prosenttia. Muut pohjoismaat ovat hillinneet julkisia menoja, vahvistaneet yrityksiä – ja menestyneet. Suomessa kuluttajien luottamus hiipuu, yritysjohtajat synkistelevät. Vientikohde Venäjä on vaipumassa talousvaikeuksiin (Dagens Industri 22.11.).
Yritysjohtajat varoittavat pääministeriä veroadressissa: kohoavat verot heikentävät kansalaisten ostovoimaa, aiheuttavat työttömyyttä ja tekevät työntekijöiden palkkaamisen kalliiksi. Kasvu heikkenee, verotulot vähenevät. Allekirjoittajat vaativat kokonaisveroasteen laskua, uusia tapoja tuottaa julkisia palveluja ja kasvua tukevaa talouspolitiikkaa. Veroaste uhkaa jo hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä muistuttaa, että on säästettävä harkiten. Finanssipolitiikka on ollut elvyttävää, yhteisöveron alennus, rakennepaketti ja keskitetty palkkaratkaisu vaikuttavat myönteisesti. Eläkeratkaisu saataneen 2017. Veropohja heikkenee, vaikka verotus kiristyy. Tuloverojen kiristystä on varottava, samoin leikkauksia tutkimuksesta, koulutuksesta, lapsilta, siis tulevaisuudelta (Kauppalehti 25.11.).
Professorit Olli Mäenpää ja Kaarlo Tuori muistuttavat tässä lehdessä, että perustuslakia on noudatettava sote- ja kuntauudistuksissa. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka tutkii jo kolmannen kerran tällä vaalikaudella hallituksen toimintatapoja. Hallitusohjelmaa ei voi korottaa perustuslain yläpuolelle edes eduskunnan enemmistöllä. Laki rajoittaa politiikkaa.
Kuntien tehtävät ja rahoitusjärjestelmä ovat jääneet professoreiden mielestä taka-alalle. Poliittinen tavoite kuntien toiminnan tehostamiseksi on perusteltu, jopa välttämätön. Kuntien itsehallinto on silti pidettävä kunniassa. Muutosvastarintaa aiheuttaa myös poliittinen valtapeli ja kuntien palveluksessa toimivien etujen vaarantuminen kuntaliitosten myötä.
Kuntalaisten yhdenvertaisuus lain edessä on perustuslaillinen arvo vaikeissakin oloissa. Pääkaupunkiseudun osalta on tarvittaessa säädettävä uusia lakeja. Hallitus joutuu nyt tekemään päätöksiä, joita edelliset hallitukset eivät kyenneet hyvinä aikoina tekemään, vaikka olisi pitänyt. Perustuslakivaliokunta arvioi viime kädessä rakenneuudistusten laillisuuden.
Kovat leikkaukset kertovat surullista kieltä siitä, miten järki ja kohtuus ovat unohtuneet, kun poliitikot ovat lupailleet äänestäjilleen liikoja ja eduskunta on säätänyt velvoitteita kunnille, jotka ovat puolestaan eläneet surutta yli varojensa. Nyt on maksun aika. Suomen kansan selkäviikot alkavat.
Muiden Pohjoismaiden esimerkki osoittaa, että hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan rakentaa myös järkevästi suu säkkiä myöten eläen. Jälleen kerran suomalaisilla on syytä ottaa mallia Ruotsista, joka osaa yhdistää elinkeinoelämän edellytysten turvaamisen ja sitä myötä työpaikkojen säilyttämisen sekä toimivan hyvinvointiyhteiskunnan, joka perinteisesti on ollut pohjoismaisten yhteiskuntien valtti kansainvälisessä kilpailussa. Uudistuminen on nyt polku parempaan.
