© Outi Kainiemi

Mahdollisuuksien taidetta

Oppivelvollisuusiän noston hyöty riippuu siitä, mikä olisi koulutukseen osallistumisen vaihtoehto. Niitä ei juuri ole.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Roope Uusitalo
Kirjoittaja on julkistalouden professori Helsingin yliopistossa.

Oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen saattaa hyvinkin olla nykyisen hallituksen merkittävin poliittinen päätös. Poliittinen siinä mielessä, että vaalit ovat vaikuttaneet politiikkaan.

Nato-hakemuksen olisi jättänyt mikä tahansa muukin hallitus. Myös tarpeesta elvyttää koronan runtelemaa taloutta vallitsi laaja yksimielisyys. Edes eläkeputken lakkauttaminen ei oikeastaan ollut hallituksen väristä kiinni, ja jonkinlainen sote-uudistuskin olisi syntynyt.

Sen sijaan oppivelvollisuusiän nostoa vastustettiin ankarasti eikä se välttämättä olisi toteutunut, jos vallassa olisi ollut toisenlainen hallituskokoonpano.