Hallituksen linjaukset eivät riitä

Hallituksen kohuttu lista kuntien tehtävien karsimiseksi otettiin vastaan yllättävän rauhallisesti: vain vanhoillisimpiin ajatuksiin kalkkeutuneet parkuivat hyvinvointivaltion hävittämisestä. Siitähän ei ole kyse, ei edes kovasta kulukurista. Kansalaiset olivat jo sopeutuneet leikkauksiin, ja hallitus esittää vähemmän kuin pelättiin.

Lista osoittaa, kuinka turhiin asioihin sääntely on ulotettu: arkijärkeä käyttämällä voidaan lopettaa turhaa ohjausta, karsia ja tehostaa. Tällä reseptillä pitää nyt jatkaa koko julkisen hallinnon läpikäyntiä. Valtion ja kuntien sisäänrakennettu holhous pitää purkaa luopumalla liian yksityiskohtaisesta normisääntelystä.

Rakenteiden karsinta yli miljardilla eurolla aiotaan tehdä niin, että hallitus pysyy kasassa: varsinainen työ siirtyy kunnille, jotka kantavat vastuun väestön palveluista. Hallitus vain löysää velvoitteita. Tämä on ovelaa politiikkaa – ja varovaista. Epävarmaakin.

Panostukset koulutukseen ja nuoriin säilyvät korkealla tasolla, mistä hallitus ansaitsee kiitoksen. Osallistumiseen rohkaisemista tarvitaan lisää: sosiaa­liturvaa aktivoivaan suuntaan, porkkanoita niille, jotka yrittävät itsekin. Näin tapahtuukin esimerkiksi palkitsemalla nopeaa opiskelua. Se on oikea askel.

Pääministeri muistuttaa, että työ on vielä kesken. Esimerkiksi Kelan käyttöä nykyistä tehokkaammin pitäisi rohkeasti lisätä. Toivottavasti poliitikot kykenevät kuuntelemaan herkällä korvalla virkamiesten rohkeitakin ehdotuksia ja luopumaan poliittisista lempiajatuksista, jotka ovat jo aikansa eläneitä.

Uuden teknologian mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty tehokkaasti julkisella sektorilla. Viron tapaa käyttää ennakkoluulottomasti ict-ideoita kannattaa opiskella ja soveltaa myös Suomeen. Vanhentuneita lakeja, jotka ovat tulppana, tulee rohkeasti purkaa. Teknologia tarjoaa aivan uusia säästökeinoja opetuksessa, terveyspalveluissa ja vanhusten hoidossa.

Poliittisen ajattelun luutumat tulee käydä läpi kestävyysvajeen, Suomen selviytymisen ja uudelleen­orientoitumisen näkökulmasta. Esimerkiksi energia­politiikassa ja ympäristönsuojelussa ollaan tekemässä­ lehmänkauppoja, jotka ovat täysin turhia ja tulevat kalliiksi. Ympäristöministeriötä hallitsevat vihreät­ ovat onnistuneet pysäyttämään turpeen ja hakkeen – suomalaisten ikioman ja uusiutuvan energiavarannon – yhteiskäytön. Seurauksena suuret energiantuottajat ovat investoimassa ympäristön ja talouden kannalta tuhoisaan kivihiilen polttamisen lisäämiseen.

Onttojen poliittisten dogmien ja ideologioitten prässääminen verovaroilla on rikollista toimintaa, josta koko hallitus vastaa riippumatta aloitteentekijöistä. Erityisesti energiapolitiikassa ja ympäristönsuojelulakia uudistettaessa on käytettävä arkijärkeä. Ideologioi­tten aika on mennyt: emme enää usko teitä.

Sote- ja kuntauudistus ovat jumissa. Sieltä on löydettävissä varsinaiset uudistukset. Hallituksen pitäisi nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja perustaa laaja parlamentaarinen työryhmä miettimään, miten umpikujasta löytyisi tie ulos. Hallituksen omat voimat eivät näytä riittävän tämän solmun avaamiseen. Siksi oppositio kannattaa kutsua mukaan, jotta tulevaisuuden kannalta tärkein uudistustyö saadaan käyntiin.

Ihmisen hyvinvointi ja kasvu on tärkeää. Siinä on tarpeen mielikuvitus, uuden teknologian ja kaavoja rikkovien ideoiden soveltaminen. Luottoluokituskin pysyy korkealla tasolla, jos kansakunta voi hyvin.