Eurooppalaisen puolustuksen rakenteet muotoutuvat – Suomen kannattaa olla aktiivisesti mukana
PUHEENVUORO: Tavoitteita ei kanna asettaa matalalle, sillä Suomi hyöytyisi selvästi, kirjoittaa europarlamentaarikko Henna Virkkunen.
Kolme presidenttiä on vauhdittanut eurooppalaisen puolustuksen perustusten valamista. Venäjän Vladimir Putin aggressiivisella voimapolitiikallaan, Nato-maa Turkin Recep Tayyip Erdogan rajulla sisäpolitiikallaan ja Yhdysvaltojen Donald Trump omalla ailahtelevaisuudellaan ovat vaikuttaneet siihen, että eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle on kysyntää enemmän kuin aikoihin.
Toisen maailmansodan jälkeen rakentunut tiivis liittolaissuhde Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on ollut koetuksella Trumpin kaudella. Perustaa horjuttaa sekin, että transatlanttisten suhteiden takuumies Britannia on vetäytymässä EU-jäsenyydestään. Se muuttaa eurooppalaista turvallisuus- ympäristöä merkittävästi, mutta voi vauhdittaa EU:n puolustusyhteistyön syventymistä, jota britit ovat perinteisesti vastustaneet.
Kolmas syy EU-maiden haluun tiivistää puolustustaan on raha. Yhteistyön puutteen arvioidaan maksavan jopa 25–100 miljardia euroa vuodessa. Komissio ar- vioi, että vuosittaisista puolustusmenoista voitaisiin säästää yhteishankinnoilla jopa kolmannes. Tällä hetkellä hankinnoista 80 prosenttia tehdään kansallisesti. Puolustusteollisuudessa tutkimuksen ja kehityksen kansallinen osuus kipuaa yli 90 prosentin.
Unionin jäsenmaat tuntevat suurempaa kiinnostusta puolustusyhteistyön tiivistämiseen kuin aikoihin. EU-komissio esitteli kesäkuun alussa kolme skenaariota puolustuksen tulevaisuudesta vuoteen 2025 mennessä. Samalla se antoi esityksen Euroopan puolustusrahastosta sekä asetusehdotuksen Euroopan puolustusteollisuuden kehitysohjelmasta. Päätöksiä on tarkoitus tehdä joulukuun Eurooppa-neuvostossa.
