EU:n aluepolitiikka kaipaa remonttia
EU:n monivuotisten rahoituskehysten on tuettava kilpailukykyä parantavaa toimintaa ja käytettävä vähemmän valtiontukia vanhan pönkittämiseen, kirjoittaa ministeri Mauri Pekkarinen.
Toimittajat Paola Tamma ja Henry Foy pohtivat Financial Timesissa (31.8.) EU:n uusien monivuotisten menokehysten (MMF) valmistelua ja siinä erityisesti 370 miljardia euroa maksavan aluepolitiikan tulevaisuutta. Artikkeli avasi hitusen vääristymiä, jotka vaivaavat kolmannesta EU:n vuosibudjetista.
EU:n perussopimuksen tavoite on tasoittaa yhteisellä aluepolitiikalla jäsenmaiden välisiä kehityseroja. Aluerahojen jako niin sanotulla Berliinin jakomallilla todistaa, että osa jäsenmaista saa ylisuuria aluetukia.
Vuosina 2014–2020 suurin saaja oli Viro, joka sai vuodessa 404 euroa asukasta kohti. Lähes sama tukitaso oli muissakin Baltian maissa, ja 350 euroa ylittyi lähes jokaisessa Itä-Euroopan maassa. Suomi sai aluetukea vuodessa noin 40 euroa asukasta kohden.